TOKO:

  • Paikkamakuu piilossa. Häiriöttömässä paikassa pari minsaa kivasti, kimppatreeneissä V on levottomampi, joten siellä on tehty lyhyempiä aikoja.
  • Nouto. Nyt työstetään tämä pakkonoutotaktiikalla kuntoon. Toivottavasti. Eilen ainakin kapulan pitäminen näytti kimppatoikoissa yllättävän hyvältä.
  • Ruutu. Joskus tuntuu, että sillä on pieni haisu siitä, mitä ne tötsät tarkoittavat. Joskus tuntuu, ettei se tajua mitään, mutta juoksee/hyppii/loikkii muuten vaan johonkin suuntaan.
  • Luoksarin pysäytys. Tulee helposti ennakointia, plaa. Vaikea treenata.

 

NOME:

  • Riistaa. Sitähän se Vala vaan tarvitsee. Oma pakasti on aika tyhjä, mutta toisaalta ihan sama, koska ennen kaikkea pitäisi kuitenkin tehdä vieraalla riistalla. Että joo, saa pistää viestiä, jos jonkun riistatreeneihin saa änkeä mukaan.
  • Ohjaus. Viime keväänä tehtiin vähän eteenlähetyksiä, mutta kesällä ei mitään. Nyt koitetaan ainakin vähän treenata tällaisiakin juttuja.
  • Pilli. Luoksari toimii kivasti, ja siitä pitää pitää kiinni. Pysäytyksiä on tehty satunnaisesti lenkillä. Kyllä se tavallaan toimii... pilli kiinnittää V:n huomion ja käsimerkistä se osaa laskea pyllyn maahan. Ainakin yleensä.

Viikonloppuna ajelin pitkästä aikaa Valan kanssa Valkeakoskelle Nalli-veljen luo treenailemaan. Ensin tehtiin Valalle muutamia perusnoutoja ja pitoharjoituksia riistalla (varis ja korppi), joista suoriuduttiin vaihtelevalla menestyksellä. Sitten tehtiin pieni hakuruutu pellolle heinikkoon, jonne Katsu kävi viemessä em. kaksi lintua ja yhden siipidamin. Siipidami oli lähetyspaikalta katsottuna kauimmaisena, mutta Vala löysi sen kuitenkin ensimmäisenä. Palauttaessaan damia V törmäsi sitten varikseen, minä pillitin ja V pudotti damin ja tuli lopulta hämmentyneenä tyhjänä takaisin. Uusi lähetys, ja Vala palautti variksen. Tämän jälkeen tuli sitten se siipidami, ja viimeisenä löytyi korppi. Korppikin palautui yllättävä hyvin, vaikka onkin iso lintu. Ehkä punaturkki innostui haasteista, sillä korpille se eteni niin, että joutui ylittämään jonkinlaisen mutaojan välissä.

Välissä oli Nallin vuoro puuhastella, ja sitten kävimme vielä tekemässä Valalle pieneen metsikköön hakuruudun dameilla. Lähetyspaikka oli pellon puolella, samaten lähimmäinen dami. Vala lähti tuttuun tapaa täysillä etsimään (ja ehkä taas vähän unohti pitää kirsun päällä...), ja se palautti ensimmäisenä pari kauimmasta damia, jotka muuten olivat meidän omia... sattumaa vai valikointia? Ruudussa oli yhteensä kuusi damia, kolme minun ja kolme Katsun. Neljännellä damilla Valan vauhti selkeästi hiipui, ja se vähän näytti haahuilevan sinne tänne. Parilla viimeisellä se kuitenkin taas skarppasi (tajusi, että nenua pitää oikeasti käyttää, että loputkin saadaan talteen?). Tuo pellon puolelle sijoitettu lähimmäinen dami palautui viimeisenä.

Jättikiitos Katsulle treeniseurasta ja riistan tarjoamisesta!