Niki voi ihan kohtalaisen hyvin tällä hetkellä. Se on rauhoittunutkin nyt hieman ja sopeutunut tähän tekemättömyyteen ja normaalia lyhyempiin lenkkeihin. Mielellään se tottakai olisi menossa, mutta enää se ei ole sellaista jatkuvaa kärkkymistä ja kerjäämistä onneksi.

Karvoja kasvaa pikkuhiljaa takaisin jalkaan, ehkä se vielä joskus saattaisi näyttää "normaalilta". Vaikkeipä sillä nyt muuten väliä olekaan (ihmisten tuijoitukseen ulkona on jo tottunut ;) ), mutta jos nyt tosiaan talveksi sitten olisi turkki... ainakin siinä tapauksessa, jos meille ihan oikea talvi vaikka sattuisikin tänne saapumaan.

Ulkona kävellessä Niki käyttää jalkaa ihan hyvin, mutta kotona, erityisesti heti levon jälkeen, se kyllä edelleen mieluiten seisoo vain kolmella jalalla. Kävellessä se käyttää neljättäkin, mutta silloinkin ontuen. Katsotaanpa nyt sitten, miten tämä tästä etenee..
Toivottavasti päästään siihen kuntoon, että voidaan taas harrastaa kunnollisia, pitkiä metsälenkkejä. Muuten harrastaminen taitaan nyt ihan tosissaan olla jo takanapäin, nivelrikon takia kun täytyy yrittää välttää kaikkea ylimääräistä rasitusta. Harmi juttu, mutta tärkeintä nyt tottakai on se, että Niki saisi vielä elellä mahdollisimman kivutonta elämää jatkossa :)