Tänään tuli lenkkeiltäessä pohdiskeltua syvällisiä asioita. Hautauduin ehkä vähän liikaakin ajatuksiini ja Niki pääsi "livahtamaan karkuun" (ihan viisasta päästää koira irti ilman, että seuraa sen tekemisiä..). En huomannut tarpeeksi ajoissa toista omatoimisille tutkimusmatkalle lähtenyttä springerspanieliä, joten Niki oli sitä mieltä, että hän voi ottaa tilanteen hoidettavakseen... Kiltisti Niki sitten kuitenkin onneksi päätti, että on parempi jäädä odottelemaan minua kuin lähteä omatoimisesti mittelemään voimia springeriherran kanssa, joten mitään ei päässyt tapahtumaan. Paitsi, että episodin jälkeen N rakastui palavasti springerin seuralaisena olleeseen tiibetinspanielityttöön :D
Pohdiskeluissa tulin tulokseen, että meillä on ongelmia perusasioissa lenkkeiltäessä. Esimerkiksi tienylityksissä. Niki pysähtyy kyllä "odota"-käskyllä, mutta saattaa sitten aivan yllättäen hetken päästä lähteä taas liikkeelle. Yleensä Niki odottaa, että muutama auto on mennyt ohi ja sitten pitää lähteä eteenpäin. Toisaalta päinvastoin, jos pitää pysähtyä odottamaan vain yhden auton ohimeneminen, N jää usein haahuilemaan paikoilleen minun lähtiessä eteenpäin. Tästä voimme siis päätellä, että Nikillä on selvästi mielessään jokin "autokiintiö" siitä, kuinka monta autoa pitää odottaa, ennenkö saa liikkua. Tai sitten ei.. en minä tiedä. Mutta jotakin tällekin asialle pitäisi varmaan tehdä.
Toinen läheisesti edelliseen liittyvä ongelma on "yli" -käsky, jolla siis saa luvan ylittää tie. Alunperin käsky tarkoitti sitä, että nyt mennään eteenpäin eikä saa haistella (ylityksen jälkeen tulee sitten vapautus, jolloin saa taas haistella). Nykyisin käsky on kuitenkin saanut selvästi merkityksen "vedä remmissä niin paljon kuin pystyt"...
Lisäksi pitkällisten pohdiskelujen jälkeen tulimme isän kanssa tulokseen, että Nikin nenää ja korvia yhdistää aivoihin sellainen Y-kirjaimen muotoinen kaapeli, jossa on läppä risteyskohdassa. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että silloin kun nenä toimii, korvista ei välity minkäänlaisia viestejä aivoihin ja sitten taas korvien ollessa käytössä nenä on off-tilassa.
Eihän sitä koira anatomiallensa mitään mahda... :D
Pohdiskeluissa tulin tulokseen, että meillä on ongelmia perusasioissa lenkkeiltäessä. Esimerkiksi tienylityksissä. Niki pysähtyy kyllä "odota"-käskyllä, mutta saattaa sitten aivan yllättäen hetken päästä lähteä taas liikkeelle. Yleensä Niki odottaa, että muutama auto on mennyt ohi ja sitten pitää lähteä eteenpäin. Toisaalta päinvastoin, jos pitää pysähtyä odottamaan vain yhden auton ohimeneminen, N jää usein haahuilemaan paikoilleen minun lähtiessä eteenpäin. Tästä voimme siis päätellä, että Nikillä on selvästi mielessään jokin "autokiintiö" siitä, kuinka monta autoa pitää odottaa, ennenkö saa liikkua. Tai sitten ei.. en minä tiedä. Mutta jotakin tällekin asialle pitäisi varmaan tehdä.
Toinen läheisesti edelliseen liittyvä ongelma on "yli" -käsky, jolla siis saa luvan ylittää tie. Alunperin käsky tarkoitti sitä, että nyt mennään eteenpäin eikä saa haistella (ylityksen jälkeen tulee sitten vapautus, jolloin saa taas haistella). Nykyisin käsky on kuitenkin saanut selvästi merkityksen "vedä remmissä niin paljon kuin pystyt"...
Lisäksi pitkällisten pohdiskelujen jälkeen tulimme isän kanssa tulokseen, että Nikin nenää ja korvia yhdistää aivoihin sellainen Y-kirjaimen muotoinen kaapeli, jossa on läppä risteyskohdassa. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että silloin kun nenä toimii, korvista ei välity minkäänlaisia viestejä aivoihin ja sitten taas korvien ollessa käytössä nenä on off-tilassa.
Eihän sitä koira anatomiallensa mitään mahda... :D
Kommentit