Jälleen tokoiltiin kotipihassa. Tällä kertaa tosin ihan nopeasti; oli kuitenkin tosi hyvä fiilis, joten oli ihan hyvä lopettaa lyhyeen, ennen kuin homma olisi taas levinnyt käsiin. Nyt oli vauhtia ja intoa oikein kiitettävästi koko ajan. Perinteisen leikkihärnäyksen sijaan käytin alkuherättelyssä "kumpi käsi"-arvuuttelua, joka toimikin oikeastaan aika hyvin, vaikka leikkinä se onkin varsin rauhallinen.

Seuraaminen hyvä, otin vain pari ihan lyhyttä pätkää. Lopun istuminen oli vähän hidas, mutta muuten Niki kuitenkin istui ihan nätisti ja suoraan. Yhdessä vaiheessa Niki lähti taas erkanemaan sivulle päin, mutta asia kyllä saatiin nopeasti korjattua -heti kun hoksasin vain itse kävellä kunnolla ja katsella eteenpäin :P (perhana, kun vanhat huonot tavat nousee aina niin helposti esiin!)

Istumisessa Niki tarjosi jälleen löhöasentoa ensin. Jätin nämä tarjoukset täysin huomioimatta, ohjasin koiran vain nousemaan takaisin seisomaan ja sitten se lopulta tarjosi sen oikean istumisen. Siitä sitten tottakai isot kehut ja nami palkaksi. Tämän jälkeen riehuttiin vielä vähäsen ja tehtiin muita juttuja välissä ja sitten uudestaan. Taas pari kertaa väärän asennon tarjoamista ja sitten oikea --> palkka. Ja riekkumista ja sitten vielä kerran uudestaan ja nyt sujui kerralla oikein! :) Mahtavaa, meillä on siis vielä oikeasti toivoa jäljellä tämän suhteen :D