Käveltiin tänään pitkästä aikaa ihan kunnon lenkki, ajallisesti meni melkein pari tuntia. Oli kivaa, kun sai kävellä ihan rauhassa, ei ollut käytännössä lainkaan muita ihmisiä liikkeellä (jotain hyötyä hei syyslomastakin mulle ;) ). Nipsukin päätti hieman irroitella ja hyppäsi keskelle Pärrinkoskea.. ja tietysti juuri sellaiseen mutapohjaiseen suvantokohtaan.. noh, ainakin sillä oli hauskaa. Poikettiin myös kerrankin ihan kunnolla Peltolammin vanhalla pieneläinten hautausmaalla (ohi siitä on kuljettu miljoonia kertoja, mutta koskaan ei ole siellä kunnolla tullut käytyä), mielenkiintoinen paikka (joskin vain säälittävän huonossa kunnossa). Nikiä tosin kuolleiden lajitovereiden hautakivien seura selvästi ahdisti, sitä ei sitten millään olisi huvittanut siellä kävellä (Mikähän sillä oikeasti oli?)..
Yhtään käärmettäkään ei onneksi enää nähty, silmä tarkkana kyllä katselin ympäristöä niiden varalta. Muutama viikko sitten törmäsin samalla alueella tosiaan kyyhyn (taas), joka oli jopa tällä kertaa ihan elävien kirjoissa. Luulisin käärmeilläkin tosin nyt jo koittavan talvihorroksen ajan..

Kotipihassa treenattiin sitten vielä seuraamista ja istumista. Seuraamisessa ja perusasennoissa nyt tehotarkkailussa tiiviys. Lyhyttä suoraa ja paljon sivulletuloja namien kanssa. Meni ihan hyvin, varsinkin perusasentojen osalta, seuraamisessa vielä sitten riittääkin hiottavaa.
Istuminen meni ihan odotetusti, koska sitä ei olla tarpeeksi harjoiteltu, ei se myöskään voi kovin hyvin sujua... Sinänsä ei mitään valittamista, mutta eipä toisaalta nyt mitään kehuttavaakaan. Palkkaus naksulla ja namilla.