Voi että kun välillä tulee näitä epätoivon hetkiä, jolloin ei tiedä, että mitä tuon koiran kanssa pitäisi tehdä. Tänäänkin se nosti lenkillä vastaantulleille kahdelle koiralle sellaisen rähinän että sai melkein hävetä silmät päästään.. tai no, minähän olin toki vielä järkevämpi, ja päätin laittaa oman käteni väliin, joten sain sitten itse hampaasta. Tyhmä mikä tyhmä. Pieni nirhaisu vain kuitenkin, onneksi.

Jos jotain positiivista haetaan, niin Niki palautui välikohtauksen jälkeen tosi nopeasti ja käyttäytyi loppulenkin jälleen ihan normaalisti. (Toisin kuin aiemmin sille yleensä on jäänyt kovin kiihtynyt tila päälle pidemmäksi aikaa.) Sinänsä edistystä kuitenkin siis. Kun vaan vielä saisi sen lopettamaan kokonaan tuon turhan rettelöinnin...