Mökillä. Tarkoitus oli tehdä hakuruutu, mutta maasto olikin sen verran hankalaa (hakkuuaukeat yms., joilla aiemmin on hyvin pystynyt harjoittelemaan, olivatkin nyt aivan umpeen kasvaneita..), että suunnitelma vaihtui markkeeraustreeniin.

Paha vain, että harjoitus oli Nikille aivan liian helppo, joten Nipsu ei sitten oikein viitsinyt keskittyä kunnolla. Muutaman ensimmäisen heiton Niki katsoi kunnolla ja etenikin damille suoraan, otti nopeasti ja lähti hyvin palauttamaan. Ja pudotti damin metrin päähän minusta. Työllä ja tuskalla sain sitten lopulta damin ihan käteen asti.
Viimeistä heittoa Niki ei edes malttanut katsoa kunnolla, ts. katsoi heiton alun, muttei damin putoamispaikkaa. Suoraviivaisen noudon sijaan Niki lähtikin sitten tekemään hakua, kuten arvata saattaa... Palautti sitten sentään damin kuitenkin suoraan mulle, vaikka sekin taisi johtua siitä, että ehdin napata damin, ennen kuin Nipsu ehti pudottaa sen maahan.

Mitäpä siis opin tältä päivältä? Ensinnäkin harjoitusten vaikeustaso pitää miettiä huolella, pitää olla tarpeeksi haastavuutta, jotta koira ei kyllästy. Toiseksi, palautusta ja damin luovutusta pitää harjoitella kunnolla ihan omana juttunaan. Ja kolmanneksi, opettele heittämään niin, että dami ihan oikeasti lentää sinne, minne ajattelit, eikä 7m päähän ko.paikasta.