Eilen perjantaina kävimme tokoilemassa Hellun & Syken kanssa. Tuntui, että hommasta oikein tullut meidän osalta yhtään mitään - Valalla oli aivan valtavasti energiaa, eikä koira tuntunut pysyvät millään minulla käsissä. Koiralla oli ilmeisesti kivaa, mutta eihän me treeneissä saatu oikein mitää aikaiseksi. Ruutu on jäänyt (taas) hinkkaamaan paikoilleen, tunari oli ihan kamalaa sinkoilua ilman nenän käyttöä, kaukoissa pitäisi malttaa tehdä helpompaa treeniä vielä. Seuraaminen oli ihan jees, tehtiin askelsiirtymiä.






















 

Jos tokokentällä on jo ylikivaa, niin tänäänpä niitä kierroksia sitten vasta löytyikin, kun kävimme tekemässä muutamia vesinoutoja. Olimme liikkeellä isän ja Nikin kanssa, ja Vala nousi ihan älyttömille kierroksille siitä, että Niki oli mukana. Kolme noutoa tehtiin kuitenkin ja muutoin V sitten keskittyi huutamaan rannalla (siis todella huutamaan, ei ole ennen tainnut siitä lähteä noin kovaa ääntä).  Mutta toisaalta, jos näillä kierroksilla onnistuttaisiin välttämään edellisissä taippareissa kohdatut karikot, niin olen tyytyväinen. Kokeen jälkeen pitää sitten keskittyä ehdottomasti passitreeniin.
 
Nipsu-pappakin kävi uimassa. Isän mukaan se ei ole koko kesänä juurikaan enää tahtonut uida, vaan tyytyy vain kahlailemaan. Nyt pappa näytti olevan sen verran intoa täynnä, että heitettiin sillekin pariin kertaan damia noudettavaksi. Ihan lyhyitä vaan, mutta sen verran, että pääsi uimaan. Nipsu vaikutti kovin tyytyväiseltä, ja olisi varmasti omasta mielestään jaksanut paljon pidempäänkin. Hirveästi ei kuitenkaan uskallettu, sillä onhan tuo jo vanha, eikä ole kauhea innostunut enää lenkkeilystä sinänsä, vaan tyytyy monesti esim. vain 10 min aamulenkkeihin. Tänään oli hyvä päivä, ja isäkin totesi, että sehän nuorentui ainakin viisi vuotta heti :) Kotona vanhempieni luona Niki jopa intoutui juoksemaan Valan mukana, mikä on kyllä erittäin harvinainen näky.