Viime aikoina Valan treenailu on keskittynyt odotteluun. Kotona sisällä on tehty palautustreenejä sekä pikkasen tokojuttuja. Tavoitteena on löytää pikkuferrarin (mikä pikku? Isohan tuo on jo...) jarrupoljin, ja opetella tasapainoa jarrun ja kaasun välillä.

Huomasin tässä, että Valan myötä sana "intensiivinen" on saanut todellisen merkityksensä. Myöskin tollerin rotuesittelyssä pyörivä ruotsalaiskasvattajan lausahdus (alla) avautuu nyt ihan erilailla.

"Alan oppia jotakin niiden hyvin erikoisesta temperamentista. Tolleri on erittäin intensiivinen. Se tottelee intensiivisesti, noutaa intensiivisesti, nukkuu intensiivisesti ja kokee koko maailman intensiivisesti. Tollerin mielestä on sitä hauskempaa työskennellä mitä mutaisempi vesi on ja mitä huonompi ja risuisempi metsä. Jalkapallokentällä se tuskin viitsii vaivautua noutamaan lintua."

Google löysi mm. ihan mukavan Whining in the Retriever -artikkelin (Martino Salvo, engl. Susan Street). Artikkelissa haastatellaan mm. Gunilla Wedeeniä, joka siis on kirjoittanut tänä vuonna suomeksikin julkaistun Arjelle Kultareunus -kirjan. Paljon kaikenlaista muutakin kivaa, enemmän tai vähemmän hyödyllistä, on löytynyt. Kaikkeen ei millään ehdi perhetyä, mutta esimerkiksi Susanna Hallgrenin Träningstips för dig och din valp on fiksun oloinen artikkeli. Omastakin kirjahyllystä löytyisi luettavaa ihan fyysisessä muodossa, mutta kun nuo oikeat tenttikirjatkin pitäisi myös kahlata läpi...