Eilen treenailimme taas Nuuskujen taipparikurssin treeneissä. Tällä kertaa illan aiheena oli hakuruutu. Olen tehnyt Valan kanssa tehotreeniä ruokakupilla viime viikosta lähtien, tarkoituksena olisi saada riistan noutamisesta spontaanimpaa.

Koirat tekivät ensin pienen daminkantoharjoituksen, ja sitten kaikille näytettiin varista. Vala empi ja venkoili taas, mutta oli kyllä kiinnostunut kuitenkin. Tämän jälkeen siirryttiin sitten metsän puolelle tekemään kullekin koiralle vuorollaan hakuruutu (joko dameilla tai riistalla, koirasta riippuen). Vala oli viimeisenä suoritusvuorossa, joten hakualueelle oli ehtinyt tulla jo vähän häiriöhajuja, mutta eipä sillä näyttänyt olevan juurikaan vaikutusta Valan työskentelyyn. Valan hakuruutu tehtiin siis variksilla, ja se sai katsella kun vaakkuja käytiin viemässä ruutuun. Sitten motivointiheitto, joka V:n kohdalla ei tosin ollut heitto, vaan vaakku vietiin paikalleen. Vala lähti ensin tälle viedylle vaakulle, jossa jouduin sitä painostamaan, että se suostui ottamaan linnun. Vala lähti reippaasti uudelleen hakuun ja löysi nopeasti seuraavan variksen. Jouduin sitä taas komentamaan kerran ottamaan linnun. Tämän jälkeen homma sitten alkoikin sujua, eikä loppuihin neljään varikseen enää tarvittu ylimääräisiä käskyjä, vaan V hoiti homman hienosti ja omatoimisesti! Viimeistä vähän avitin kävelemällä itse jäljellä olleen vaakun suuntaan. Vala työskenteli vauhdikkaasti ja selkeästi tykkäsi tehdä hommia. Palautukset ok (mitä nyt pudotti jonkun linnun minun jalkojeni juureen). Loppupalkkana ruudun jälkeen iltaruoka. Hitsi, että kuolleiden lintujen löytymisestä voikaan tulla iloiseksi!

Ihan treenien loppuun näytettiin vielä kaikille koirille pupua pohjustamaan ensi viikon laahausjälkiharjoitusta.